Danielin kirjan 70 vuosiviikkoa

Danielin kirjan 9. luvussa on erityisen merkittävä profetia, jossa puhutaan 70 vuosiviikosta. 

Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan. (9:24, 1933 käännös)

Tässä käytetään vielä ilmausta "viikko", mutta myöhemmin sanotaan selvemmin "vuosiviikko", jolla  tarkoitetaan 7 vuoden jaksoa. Alkuperäinen sana tarkoittaa vain "seitsemää", ja sitä käytetään myös tavallisesta viikosta. Asiayhteyden perusteella on kuitenkin tulkittu, että kyse on vuosista, eikä päivistä. Vuoden 1992 käännös käyttää tuossa alussakin sanaa vuosiviikko.

70 vuosiviikkoa on = 490 vuotta. Katsotaan satojen vuosien päähän tulevaisuuteen ja puhutaan pahojen tekojen sovittamisesta ym. Tästä tulee heti mieleen Jeesuksen sovitustyö Golgatalla. Ja kun katsotaan jatkoa, tämä ajatus saa lisää perusteluja.

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. (9:25-26a)

Tässä  kohdassa mainitaan 7 + 62 eli 69 ensimmäistä vuosiviikkoa eli 483 vuotta. Alkuajankohdaksi, josta vuosiviikot on laskettava, annetaan aika "jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleenrakennettava". Kohdassa sanotaan, että tämän ajanjakson mentyä "tuhotaan voideltu". Mitä aikaa tarkoitetaan ja mihin päädytään? Lähinnä tätä aihetta käsittelen tässä jutussa. Esitetyt asiat eivät ole mitään omia ihmeellisiä oivalluksiani, vaan yleisesti kristikunnan parissa esitettyjä tulkintoja - en kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisivat näistä samaa mieltä.

En ota kantaa siihen, miksi 69 vuosiviikkoa jaetaan kahtia. Vuoden 1992 käännös näyttää tekevän tulkinnan, että jo 7 vuosiviikon kuluttua tulee joku ruhtinas ja tässä 1933 käännöksessäkin oleva välimerkkien käyttö tuntuu vihjaavan samaa.  Mutta esim. perinteisestä King James -käännöksestä ei saa tätä käsitystä. Jotkut ehdottavat, että tuo alkujakso viittaa Jerusalemin jälleenrakennuksen kestoon. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa "voidellun tuhoamisen" sanotaan selvästi tapahtuvan 7 + 62 eli 69 vuosiviikon kuluttua.

Viimeisen vuosiviikon ajallinen sijoitus ja merkitys on oma kysymyksensä. Tähän vain viittaan lopuksi lyhyesti.

Tuolle Jerusalemin jälleenrakentamisen kehotukselle löytyy historiasta useampia vaihtoehtoja. Juutalaisten paluu pakkosiirtolaisuudesta ja temppelin sekä Jerusalemin jälleenrakennus tapahtui nimittäin vaiheittain ja rakentaminen oli välillä pysähdyksissä. Ensin  tällaisen kehotuksen antoi Persian hallitsija Kyyros Suuri 538 eKr., joka salli juutalaisten paluun kukistettuaan heitä vallinneet babylonialaiset. Dareios I antoi uudelleen tällaisen kehoituksen 520 eKr. Artakserkses I antoi kaksikin kehotusta, vuosina 457 eKr ja 444 eKr. Hänestä käytetään lisänimeä Makrokheir, latinaksi Longimanus. Lisänimet tarkoittavat "pitkäkätinen".

Artakserkses I:n kohokuva hänen haudaltaan. (Wikimedia)

Seuraavassa on kaikkiin näihin vuosilukuihin lisätty 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta. (Huom. vuotta nolla ei ole historiallisessa ajanlaskussa, vaan vuotta 1 eKr. seuraa vuosi 1 jKr., siksi nämä luvut heittävät yhdellä normaalimatematiikasta kahdessa viimeisessä tapauksessa.)

        538 eKr. => 55 eKr.

        520 eKr. => 37 eKr.

        457 eKr. => 27 jKr.

        444 eKr. => 40 jKr.

Ainoa raamatullisesti merkittävä vuosiluku noista on 27 jKr., joka sopii erittäin hyvin siihen, milloin arvioidaan Jeesuksen aloittaneen julkisen toimintansa. Profetiassa sanotaan kuitenkin: "Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu". Ei siis tarkkaan ottaen puhuta Jeesuksen toiminnan alusta, vaan kohdan voidaan tulkita tarkoittavan Jeesuksen ristinkuolemaa muutaman vuoden toimintakautensa jälkeen. Siitä huolimatta, ja vaikka laskennan alkuajankohdaksi pitää valita yksi neljästä vaihtoehdosta tarkimman tuloksen saamiseksi, hyvin monet ovat vakuuttuneita, että Danielin kirjassa on todella edeltä ilmoitettu ajankohta jolloin Jeesus, "voideltu" ja "ruhtinas", ilmaantuu.  

Tuosta vuoden 457 eKr. tapahtumasta Raamattu kertoo näin:

Tämä Esra lähti Baabelista. Hän oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi. Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin kuningas Artahsastan seitsemäntenä hallitusvuotena... Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka kuningas Artahsasta antoi pappi Esralle, kirjanoppineelle, joka oli Herran Israelille antamien käskyjen ja ohjeitten tuntija: "Artahsasta, kuningasten kuningas, pappi Esralle, taivaan Jumalan lain tuntijalle", ja niin edespäin. "Minä annan käskyn, että minun valtakunnassani jokainen Israelin kansan jäsen ja sen papit ja leeviläiset, jotka ovat halukkaat lähtemään Jerusalemiin, lähtekööt sinun kanssasi..." (Esra 7:6-7 ja 11-13)

Raamattu kayttää Artakserkseksestä nimeä Artahsasta ja viittaa hänen seitsemänteen hallitusvuoteensa. Elefantinesta tehdyn papyruslöydön perusteella on päädytty siihen, että kyseessä oli juuri vuosi 457 eKr. Toiset tosin laskevat, että kyseessä oli vuosi 458 eKr., mutta Jeesuksen aikoihin tullaan siinäkin tapauksessa.

Noin 13 vuotta Esran tulon jälkeen, eli vuonna 445 tai 444 eKr.,  Artahsastan eli Artakserkseen 20. hallitusvuotena, Jerusalemiin tuli kuninkaan luvalla vielä Nehemia, jonka johdolla Jerusalemin muurit saatiin rakennettua uudelleen samana vuonna. Tästä kerrotaan Nehemian kirjassa. Aiemmin, pian Kyyroksen 538 eKr. antaman luvan jälkeen, saatiin rakennettua Jerusalemiin alttari ja temppelin perustus. Rakennustyöt olivat vastustuksen takia pysähdyksissä Dareios I:n toiseen hallitusvuoteen asti, eli vuoteen 520 eKr. , jolloin hän antoi taas luvan jatkaa temppelin rakentamista. Hänen kuudentena hallitusvuotenaan vuonna 515 eKr. saatiin temppeli valmiiksi.  

_________

Profetia jatkuu vielä mielenkiintoisesti:

Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty (9:26b).

Jatko sopii hyvin siihen historialliseen tosiasiaan, että roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja temppelin v. 70 jKr. juutalaisten kapinoinnin johdosta. On myös mahdollista, että tuo "tulva", josta tuli hyökkääjän loppu, tarkoittaa kansainvaelluksia. Nehän koituivat Länsi-Rooman kohtaloksi.

_________

Viimeisestä vuosiviikosta sanotaan näin:

Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse (9:27).

Tuo "hän" viittaa ilmeisesti juutalaisten viholliseen ja on usein tulkittu, että kyseessä olisi Antikristus, joka "lopun aikoina" tekee liiton juutalaisten kanssa, mutta on petollinen ja lakkauttaa uhraamisen vuosiviikon puolivälissä. Tämän viimeisen vuosiviikon tulkinta on kuitenkin oma vaikea aiheensa, josta on paljon erilaisia mielipiteitä johtuen esimerkiksi siitä, että ko. profetiassa ei ole suoraa viittausta siihen, että viimeinen vuosiviikko olisi ajallisesti erillinen, niin että väliin jää hyvin pitkä aika.